Oma juttu löytyi kahdessa viikossa suurjänniteosaajakoulutuksesta

– Alussa lähdin matkaan avoimin mielin, että katsotaan, mikä juttu tämä oikein on. Ensimmäisen viikon jälkeen olin varma: tämä on minun alani.

Näin tuumaa TAKKin suurjänniteosaajakoulutukseen osallistunut, sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa OSAO:ssa opiskeleva Ahti Kvist. 

Ensimmäistä kertaa järjestetyssä suurjänniteosaajan intensiivikoulutuksessa sähkö- ja automaatioalan opiskelijat pääsivät selvittämään, löytyisikö oma urasuunta sähköasema- tai voimajohtotöiden parista. Kahden viikon aikana osallistujat perehtyivät suurjänniteasennuksen perusteisiin teoriassa ja käytännössä TAKKin harjoitussähkökentällä. Sisältöinä olivat muun muassa sähkötyöturvallisuus, maadoitukset, kunnonhallinta, sähköasema ja voimajohdot. 

Idea koulutuksen järjestämisestä lähti alun perin liikkeelle Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridiltä.

– Siirtoverkkoalan tarjoamia loistavia työmahdollisuuksia ei ole tiedostettu, mikä on näkynyt alan urakoitsijoille vaikeuksina rekrytoida uusia osaajia. Tilanteen korjaamiseksi kokosimme voimamme TAKKin sekä sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitosopimuskumppaniemme kanssa, kertoo Fingridin kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen.

Myös sähköverkkoalan koulutussuunnittelija Jaana Harju sekä kone- ja sähkötekniikan koulutuspäällikkö Jari Hietanen TAKKista uskovat, ettei sähköverkkoalaa tunneta riittävän hyvin – edes sähkö- ja automaatioalan opiskelijoiden keskuudessa.

– Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon ei kuulu monessakaan oppilaitoksissa lainkaan opintokokonaisuuksia suurjänniteasennuksiin liittyen, Harju harmittelee. 

TAKKin suurjänniteosaajan intensiivikoulutus on ongelmaan yksi ratkaisu. Oppilaitokset voivat itse päättää, kuinka koulutus hyväksiluetaan tai sisällytetään opiskelijan opintoihin.

– Toivomme, että ammatilliset oppilaitokset pitävät esillä myös siirtoverkkoalaa. Tueksi voi pyytää esimerkiksi vierailevia luennoitsijoita siirtoverkonhaltijoilta ja alan urakoitsijoilta, Heiskanen huomauttaa.

– Työllisyysnäkymät sähköverkkoalalla ovat hyvät muun muassa vihreän siirtymän, verkkojen ikäperusteisen uusimisen ja jakeluverkkojen maakaapeloinnin vuoksi.
 

Tavoitteena tutustuttaa opiskelijat ja yritykset

Suurjänniteosaajan intensiivikoulutuksen tärkeimpänä tavoitteena oli avata sähkö- ja automaatioalan opiskelijoille sähköverkkoalan työmahdollisuuksia sekä tutustuttaa heitä yrityksiin. Fingridin lisäksi mukana oli viisi yritystä, jotka kertoivat alalla työskentelystä ja pitivät työnäytöksiä TAKKin sähkökentällä. Näytöksissä päästiin näkemään muun muassa vaikuttava 110 kilovoltin räjäytysliitoksen teko.

Mukana koulutuksessa olivat Fingrid, Enerke, Omexom, Enersense, Caverion ja EltelNetworks.

– Ilman näitä yhteistyökumppaneita koulutus ei olisi ollut mahdollinen, kiittelee koulutuspäällikkö Jari Hietanen.

Vierailujen aikana opiskelijat ja yritysten edustajat pääsivät tutustumaan puolin ja toisin. Jo koulutuksen aikana kolmelle opiskelijalle vahvistui kesätyö- tai harjoittelupaikka mukana olleista yrityksistä. Paikan itselleen nappasi muiden muassa Emilia Rihtniemi, joka opiskelee sähkö- ja automaatioalaa ensimmäistä vuotta Vantaan ammattiopisto Variassa. Sähköverkkoalassa Emiliaa innostaa erityisesti monipuolinen työ ja joustavat työajat.

– Näissä hommissa voi tehdä paljon enemmän esimerkiksi keikkaluontoista työtä, lähteä ajaksi x tekemään projektia uuteen paikkaan. Tietysti kokemusta ja tietoa täytyy löytyä enemmän kuin sähköasentajan hommissa, mutta silloin on enemmän myös mahdollisuuksia, Emilia toteaa.

Halutessaan opiskelijat voivat koulutuksen päätteeksi laajentaa osaamistaan suorittamalla sähkö- ja automaatioalan tai energia-alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai hakeutumalla työhön tai oppisopimusopiskelemaan alan yrityksiin.

Intensiivikoulutus teki vaikutuksen

Kahden viikon suurjänniteosaajakoulutuksen jälkeen sekä Emilia Rihtniemi että Ahti Kvist kertovat löytäneensä ”oman juttunsa”.

– Kun saan sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon paperit taskuun, aion hakea töihin johonkin niistä firmoista, joihin olen täällä tutustunut. Firmat olivat kannustavia jokaista opiskelijaa kohtaan, Ahti kiittelee. 

– Parasta on, että koulutus ei sido mihinkään. Kaikki on järjestetty valmiiksi, ja sitä voi tulla vain katsomaan, että voisiko tämä olla minun juttuni. Jos ei ole, niin nou hätä, toteaa Emilia.

Koulutukseen osallistui yhteensä yhdeksän sähkö- ja automaatioalan perustutkinto-opiskelijaa eri puolilta Suomea. Opiskelijoille järjestettiin ruokailut ja majoitus Ahlmanin opistolla TAKKin toimesta. 

TAKKin koulutuspäällikkö Jari Hietanen kertoo, että koulutusta suunnitellaan järjestettäväksi jatkossakin.

– Näin saamme TAKKin sähkökenttää tutummaksi muillekin oppilaitoksille. Oppimisympäristönä se on ainutlaatuinen, Hietanen toteaa.

– Oletimme saavamme hieman enemmän hakemuksia, mutta opiskelijoiden antaman loistavan palautteen ja käymiemme keskustelujen perusteella hakemuksia on lupa odottaa jatkossa paljon enemmän. Luotamme siihen, että hyvä kello kuulu kauas, Timo Heiskanen toteaa.