Mielenterveystulkkaus on vaativa laji
Tulkilla on keskeinen rooli eri alojen ammattilaisten ja tulkattavan asiakkaan välillä. Mielenterveysongelmat ovat hyvin henkilökohtaisia ja ahdistaviakin – asioita, joista ei ole totuttu puhumaan kenellekään. Tulkin on säilytettävä ammatillinen roolinsa ja välitettävä viestit puolin ja toisin mahdollisimman tarkoin. Omat tunteet on pystyttävä hillitsemään, vaikka tilanne ahdistaisi.
Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus kirkastaa tulkin asiantuntijaroolia ja tehtävää mielenterveystulkkaustilanteissa, antaa valmiuksia toimia haastavissa tulkkaustilanteissa sekä keinoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
- Koulutuksella pyritään lisäämään molemminpuolista tietämystä ja ymmärrystä toimintaperiaatteista sekä eri ammattiryhmiin kohdistuvista odotuksista, TAKKin kouluttaja Ekaterina Tsavro kertoo.
Koulutuksessa käydään läpi erilaisia mielenterveydenongelmia, jotta tulkit eivät hämmenny tai järkyty asiakastilanteissa vaan heillä on ymmärrys siitä, miksi asiakas saattaa käyttäytyä tai puhua tietyllä tavall
- Mielenterveystulkkaustilanteet ovat intensiivisempiä kuin muut tulkkaukset. Ihmisen tunteet ovat isossa roolissa ja käsiteltävät asiat hyvin henkilökohtaisia. Esimerkiksi pakolaistaustaiset ihmiset pelkäävät ja monet asiat huolettavat, vahvistaa pakolaispsykiatrian poliklinikan erikoislääkäri Tapio Halla, joka on yksi koulutuksen asiantuntijakouluttajista.
Mielenterveyden sairauksia kohtaan on ennakkoluuloja, ja tiedolla niitä pystytään vähentämään.
- Mitä enemmän tulkki tietää aiheesta, sitä paremmin hän osaa tulkata ja pitää oman päänsä kasassa, muistuttaa koulutuksessa mentorina toimiva tulkki Maarit Nieminen.
Tulkki on viestin välittäjä
Koulutuksessa perehdytään mm. keskeiseen sanastoon, mielenterveyspalveluihin Suomessa, mielenterveystulkkauksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä tulkin rooliin vuorovaikutuksen ja luottamussuhteen edistäjänä. Huomiota kiinnitetään myös tulkin omaan jaksamiseen: tavoitteena on välttää myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen.
- Mielenterveystulkkaustilanteet ovat aiemmin jääneet herkästi pyörimään ajatuksiin. Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuden takia mieltä painavia tilanteita ei pääse purkamaan. Muut tulkkaukset eivät samalla tavalla jää mielen päälle. Minulle oli tärkeintä löytää apua tähän ja sitä sainkin, kiittelee koulutuksesta valmistunut tulkki Tatiana Tuhkanen.
- Opin, että tulkin tehtävä on tulkata keskustelut mahdollisimman kattavasti ja hyvin. Tulkin ei tarvitse tehdä asialle mitään muuta. Tieto auttaa pysymään rauhallisena.
Tulkin työ on hyvin itsenäistä ja Tuhkasen mukaan myös yksinäistä. Koulutukset ovat tärkeä mahdollisuus verkostoitua ja päästä keskustelemaan kollegoiden kanssa, jakamaan kokemuksia ja oppimaan yhdessä.
- Paras tapa valmistautua erilaisiin tilanteisiin on kouluttautuminen. Koulutuksessa sain huomata myös sen, että en ole yksin vaan muut kohtaavat samantyyppisiä tilanteita.
- Koulutuksissa pääsee vaihtamaan ajatuksia: on joku, jolle voi puhua ja joka ymmärtää, mitä on kokenut.
Ei vain sanojen kääntämistä
Ammattitaitoinen tulkki takaa osaltaan potilasturvallisuuden ja hoitohenkilöstön oikeusturvan. Ihannetilanteessa tulkki työskentelee asiakkaan kanssa koko prosessin ajan. Aina se ei kuitenkaan kilpailutusten ja työpaikan vaihdosten takia ole mahdollista.
- Tulkkaus ei ole vain sanojen tulkkaamista vaan tulkin on varmistettava, että tilanne tulee puolin ja toisin ymmärretyksi, muistuttaa Nieminen.
- On loogista, että sotealan ammattilaisten rinnalla työskentelee ammattiinsa koulutettu tulkki. Laatu tulee yleensä pidemmän päälle halvemmaksi, hän jatkaa.
Ammattitaitoinen tulkki ymmärtää myös vaitiolovelvollisuuden ja salassapidon merkityksen. Erityisesti mielenterveystulkkauksissa tulee vastaan hyvinkin raskaita asioita. Tulkin ammattitaitoon kuuluu, että hän osaa käsitellä kuormittavat tilanteet tai hakeutua tarvittaessa työnohjaukseen.
- Asiat myös hoituvat nopeammin ja helpommin, kun tulkki tietää, mitä tekee.
- Joskus uhattuna voivat olla jopa lasten oikeudet, kun sisarusta on saatettu käyttää tulkkina lasten psykiatrisella osastolla, Nieminen kertoo.
Mielenterveystulkkauskoulutuksesta saadusta osaamisesta on hyötyä myös muissa tulkkaustilanteissa. Se auttaa ymmärtämään, miksi tulkattava voi käyttäytyä tietyllä tavalla asioidessaan esimerkiksi poliisin tai oikeuslaitoksen kanssa.
- Kaikki tulkkaustilanteet ovat oikeastaan mielenterveystulkkauksia, miettii Tatiana Tuhkanen.
- Koulutuksesta saatua osaamista pääsee hyödyntämään myös tilanteissa, jotka eivät ole varsinaisesti mielenterveystulkkauksia.
Mielenterveystulkkien koulutusta ainoana Suomessa
Mielenterveystulkkauksen koulutus käynnistettiin TAKKissa Mieli ry:n aloitteesta. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä ja Mieli ry:n asiantuntijoita on mukana myös koulutuksen toteutuksessa. Vuonna 2020 järjestettiin pilottikoulutus. Kokemusten perusteella sisältöjä ja toteutusmallia kehitettiin eteenpäin. Jatkossa koulutus on tarkoitus käynnistää vuosittain.
TAKKissa asioimistulkkauksen ammattitutkintoa suorittavat voivat ottaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi mielenterveystulkkauksen. Koulutusta tarjotaan myös täydennyskoulutuksena ammattitutkinnon aiemmin suorittaneille tulkeille.
Tatiana Tuhkanen suosittelee koulutusta kaikille tulkeille: ”Tulkin paras kaveri on toinen tulkki – ei sanakirja”.