Osaajana suomalaisessa työelämässä

Kun muuttaa uuteen maahan, kielen ja kulttuurin oppimisella on keskeinen rooli siinä, kuinka pääsee solahtamaan osaksi paikallista työelämää. Pelkkä ammattisanasto ei riitä – myös keskustelutaitoja tarvitaan. TAKK toteutti Attendolle Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutuksen, joka kasvatti vieraskielisten työntekijöiden rohkeutta puhua ja kirjoittaa suomen kieltä. 

Kun Varaporn Aaltosen työvuoro koittaa, kävelee hän Rengon katuja pitkin 15 minuutin matkan työpaikalleen, Attendon hoivakoti Hämeen Härkään. Siellä hän on työskennellyt lähihoitajana lähes neljän vuoden ajan.

– Autan asukkaita esimerkiksi aamu- sekä iltapesuissa ja tarjoilen ruokaa. Asukkaat ja työkaverit ovat todella mukavia, Varaporn kertoo.

Työ pienessä ikäihmisten hoivakodissa on ollut Varapornille alusta alkaen mieluisaa. Vain kielimuuri on koitunut välillä haasteeksi.

Varaporn muutti Thaimaasta Suomeen yhdeksän vuotta sitten. Sen jälkeen hän on opiskellut suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa ja valmistunut sekä hoiva-avustajaksi että lähihoitajaksi. Viime talvena Varaporn löysi itsensä jälleen opiskeluiden parista. Hän suoritti työpaikallaan oppisopimuksella Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutuksen, jonka Attendolle järjesti TAKK.

Rohkeus kasvoi opinnoissa

Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutukseen osallistui Attendon vieraskielisiä työntekijöitä ympäri Suomen. Teemoina olivat suomen kieli ja kulttuuri, työelämätaidot sekä digitaidot. Koulutuksesta Varaporn sai kaipaamaansa rohkeutta. 

– Nyt uskallan puhua enemmän kuin ennen ja kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Työkavereiden kanssa työskentely ja asukkaiden auttaminen on helpompaa, eikä vahinkoja tapahdu. Osaan kirjoittaa myös raportteja paremmin, Varaporn kertoo.

Koulutus kesti puoli vuotta. Etäoppitunteja oli kahtena päivänä viikossa.

– Oli hienoa seurata Varapornin työskentelyn kehittymistä koulutuksen aikana. Varaporn on ollut aina osa työyhteisöä, mutta nyt hän on sitä vieläkin enemmän, kun tieto suomalaisesta kulttuurista, tavoista ja kielestä on lisääntynyt, kertoo Varapornin työpaikkaohjaaja Vilma Väätäinen Attendolta. 

Hyväksi esimerkiksi koulutuksen sisällöistä Väätäinen mainitsee puhelinkäyttäytymisen opettelemisen. Jos ei tunne kieltä ja tapoja, puhelimeen tarttuminen voi olla todella vaikeaa, eikä sellaista tule työn tiimellyksessä harjoiteltua.
 

Koulutusta kaivataan keskustelevaan kielitaitoon

Osaajana suomalaisessa työelämässä -koulutus on 15 osaamispisteen laajuinen paikallinen tutkinnon osa, jonka tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneiden työntekijöiden suomen kielen taitoa, digiosaamista sekä työelämätaitoja. Koulutusta järjestetään räätälöitynä yrityksille.

– Tällaiselle koulutukselle on suuri tarve, kertoo suomen kielen kouluttaja Katja Andryushina TAKKilta.  

– Työpaikoilla on paljon henkilöitä, joille suomi ei ole kotikieli. He haluavat oppia tuntemaan suomalaista kulttuuria, sanastoa ja keskustelutaitoja – miten suuri ero on esimerkiksi sillä, sanooko asiakkaalle ”istu” vai ”käy istumaan.”

Attendon HR-asiantuntija Kirsi Puttonen vahvistaa, että usein koulutusta kaivataan juuri keskustelevaan kielitaitoon. Ammattisanastoa on jo opittu ammatillisissa opinnoissa.

– On aina kuormittavaa tulla uuteen kulttuuriin ja työympäristöön sekä tutustua uusiin ihmisiin. Kielitaito auttaa yhteisöön kiinnittymisessä ja vaikuttaa siihenkin, kuinka viihtyy uudella kotipaikkakunnalla, Puttonen kertoo.

Attendolla kaikkia monikulttuurisissa työyhteisöissä työskenteleviä kannustetaan keskittymään selkeän kielen tuottamiseen, jotta myös he, joille suomi on uusi kieli, pysyvät keskustelussa mukana.
 

Sote-alalla kirjaamisen taidot ovat tärkeät

Attendolle tehdyssä koulutuksessa opiskelijat kertoivat kaipaavansa vahvistusta erityisesti kirjaamisen taitoihin. Lähihoitajan tulee kirjata päivittäin asiakkaan tai potilaan tilaan, tutkimuksiin ja hoitotoimiin liittyviä asioita. Sanavalinnoilla ja sanojen sävyeroilla on suuri merkitys. 

– Työpaikoilla ei kiireen vuoksi ehditä näitä asioita aina opastamaan. Erityisesti sote-alalla tarvitaan hyvää kielitaitoa, jotta hoito on turvallista ja hoidon tarpeen arviointi onnistuu, kertoo hoitotyön kouluttaja Anna Haataja TAKKilta.

Kirjaamista harjoiteltiin käytännön esimerkeillä. Lisäksi yhdessä käytiin läpi muun muassa työpaikan ohjeita sekä sääntöjä ja työehtosopimuksia. Näin varmistettiin, että kaikki varmasti ymmärtävät niiden sisällön.

– Opiskelijat olivat innoissaan ja halukkaita oppimaan. Se on todella tärkeää. Koulutuksen tavoitteena ei ole ainoastaan se, että opiskelija selviytyy asiakkaiden hoidosta, vaan että hän menestyy työelämässä, Anna Haataja kertoo.
 

Mikä on paikallinen tutkinnon osa?

  • Paikalliset tutkinnon osat ovat pirkanmaalaisten työnantajien ja työpaikkojen tarpeisiin kehitettyä koulutusta.
  • Paikallista tutkinnon osaa voidaan lähteä suunnittelemaan, kun tarve tietynlaiselle osaamiselle tulee useammalta eri työnantajalta eikä sopivaa valmista tutkinnon osaa ole olemassa.
  • Paikallisia tutkinnon osia voidaan hyödyntää henkilöstön kouluttamiseen tai rekrytointien yhteydessä. Koulutukset voidaan toteuttaa esimerkiksi oppisopimus- tai rekrytoivana koulutuksena.
  • Laajuudeltaan paikalliset osat ovat 5–15 osaamispistettä. 
  • Katso TAKKissa tarjolla olevat paikalliset tutkinnonosat.

 

Juttu on julkaistu alunperin TAKKin asiakaslehti Saumassa 2022–2023.