Linda-Maria innostaa kollegoitaan hyvinvointiteknologian pariin
Sote-alalla työskentelevä Linda-Maria Rask lähti kouluttautumaan TAKKiin saadakseen lisätietoa terveys- ja hyvinvointiteknologiasta. Raskin mukaan erilaisiin teknologiaratkaisuihin ei pitäisi suhtautua ennakkoluuloisesti, vaan kokeilla rohkeasti.
Keiturin Sotella koordinaattorina työskentelevä Linda-Maria Rask toimii työntekijöiden apuna, kun vastaan tulee teknologiaan tai digipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Siksipä hän osallistuikin taannoin TAKKin Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -koulutukseen.
– Lähdin koulutukseen kartoittamaan, mitä kaikkia digi- ja teknologiaratkaisuja on olemassa, ja miten me voisimme niitä Keiturin Sotella hyödyntää, Rask kertoo.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on tullut osaksi hoiva- ja hoitotyötä. Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -koulutuksessa opiskelijat oppivat suunnittelemaan ja ohjaamaan hyvinvointiteknologian käyttöä ja hyödyntämistä sote-alan työtehtävissä. Koulutus sopii kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Koulutus toi Raskin työhön uusia ideoita.
– Meillä on ollut käytössä etähoivalaitteita, esimerkiksi lääkeautomaatteja, mutta koulutuksessa esille tulleet esimerkit viriketeknologiasta olivat meille uusia ja mielenkiintoisia. Monia niistä voisimme hyödyntää esimerkiksi kehitysvammapalveluissa.
Viriketeknologiaa ovat erilaiset laitteet ja sovellukset, jotka tarjoavat esimerkiksi pelillisyyttä, ajanvietettä, kokemuksia tai aistielämyksiä. Koulutukseen kuului yksi lähiopetuspäivä TAMKin Sote Virtual Labissa, jossa päästiin tutustumaan esimerkiksi aistiseinään, taikaseinään, lääkerobotteihin ja VR-laseihin.
– Parasta oli, kun pääsi kokeilemaan kaikkea käytännössä, esimerkiksi pelillisiä lattialaattoja. Koulutuksessa syntyi myös hyviä keskusteluja, kun yhdessä pohdimme, mihin tilanteeseen mikäkin teknologia olisi sopiva.
Koulutuksen kehittämistehtävänä Rask kävi esittelemässä uusia teknologiaratkaisuja Keiturin Soten eri yksiköissä.
– Moni sai hyviä teknologiavinkkejä paitsi työhön myös omaan arkielämäänsä liittyen.
– Sote-alalla työnkuvat tulevat muuttumaan ja uuden oppimista tarvitaan koko ajan. Samoin tarvitaan asennemuutosta. On ihmisiä, jotka näkevät teknologian uhkana. Tärkeää olisi kuitenkin rohkeasti kokeilla uutta, harjoitella, ja huomata se hyvä, mitä teknologia antaa.
Koulutus tekee teknologialähettiläitä
Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -koulutus on ollut TAKKin tarjonnassa vuoden verran. Digipedamentori Virve Soininen kertoo, että tarve koulutukseen nousi työelämästä.
– Sote-alalla on tapahtumassa selvä digitalisaation murros. Täydennyskoulutamme aiheesta yritysten henkilökuntaa mutta myös perustutkintoa opiskelevat opiskelijamme voivat suorittaa tämän valinnaisena tutkinnonosana.
Koulutuksessa tehdään vierailu TAMKille tutustumaan eri teknologioihin, mutta myös TAKKilta löytyy paljon erilaista välineistöä, johon koulutuksessa tutustutaan. Yksi viimeisimmistä hankinnoista on ollut esimerkiksi Parkinson-potilaille suunnattu älylusikka, joka hillitsee käden tärinää ja vapinaa.
Vaikka koulutuksessa esitellään paljon erilaista hoiva- ja viriketeknologiaa, tarkoituksena ei ole, että koulutuksen jälkeen osallistujat osaisivat käyttää kaikkia mahdollisia laitteita.
– Tavoitteena on tuoda esille sitä, mitä kaikkea teknologia voi mahdollistaa. Koulutukseen osallistuneissa herää uteliaisuus ja kiinnostus. He hankkivat lisätietoa ja toimivat työpaikoillaan teknologialähettiläinä.
Myös Soininen tunnistaa teknologiaan liittyvät ennakkoluulot. Hän huomauttaakin, etteivät teknologiset ratkaisut sovellu joka paikkaan. Tärkeää on miettiä, kenelle ja millaisiin tilanteisiin teknologiaratkaisut ja etähoiva sopivat.
– Mikään laite ei korvaa ihmistä, mutta jos käytämme teknologiaa oikein, voimme vapauttaa työaikaa face to face -kohtaamisille, Soininen huomauttaa.
Teknologia mahdollistaa paljon hyvää, mikä ei muutoin onnistuisi. Esimerkiksi ikäihmiselle se voi tarjota jumppahetken, johon ei muutoin pääsisi osallistumaan, tai tukea omatoimisuutta ja tuoda turvaa niin, että kotona asuminen onnistuu pidempään.
Soininen toteaa, että tutkimusten mukaan aliarvioimme ikäihmisiä teknologian käytössä liikaa.
– Heiltä kyllä löytyy kapasiteettia ja kiinnostusta, hän lisää.