Työhön opastamista kahdella kielellä

Tarve englanninkieliselle työhön opastamiselle ja perehdytykselle tulee työmarkkinoilta.

- Työvoimatilanne puhtaus- ja ateriapuolella on se, että muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuvia on niin paljon, että opastusta ja perehdytystä pitäisi osata tehdä myös englanniksi, kertoo puhdistus- ja kotityöpalveluiden kouluttaja Seija Vaitti.

Vaitin mukaan suomea äidinkielenään puhuvista on pulaa puhtauspalvelualalla, etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös matkailu- ja ravitsemisalan kouluttaja Kastanja Ruokokoski kertoo, että korona-aikana ravintola-alalta lähti paljon työntekijöitä pois, jotka eivät ole tulleet takaisin alalle, ainakaan kokoaikaisesti.

- Ymmärtääkseni kokeista on pulaa. Kentältä on myös kuultu, että ravintola-alalle tarvitaan osaavia esihenkilöitä ja tarjoiluhenkilöstöä. Alalla otetaan henkilöitä tarjoilemaan myös ilman kokemusta ja koulutusta esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin, jolloin etenkin hyvä työhön opastaminen on tärkeää, jatkaa Ruokokoski.

Hyvä työhön opastus ja perehdytys säästää rahaa ja vaivaa

Hyvä työhön opastaminen on tärkeää ja sen merkitys korostuu aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta. Vaitin ja Ruokokosken mukaan työhön opastaminen on yksi merkittävin asia uuden työntekijän sitouttamisessa. 

- Jos uusi henkilö saa hyvän opastuksen ja perehdytyksen, häntä on odotettu ja häneen panostetaan, työn motivaatio kasvaa varmasti jo heti alussa, sanoo Vaitti. 

Vaitin mukaan puhtauspalvelualalla tyypillinen kiire ja päivittäin tulevat muutokset voivat vaikuttaa siihen, että opastukseen ja perehdytykseen ei riitäkään aikaa, vaikka se on merkittävin askel työntekijän pysyvyyden kannalta.

- Miksi on varaa rekrytoida monta kertaa, kun työhönopastukseen voisi panostaa kerralla, pohtii Vaitti.

Myös Ruokokoski on samoilla linjoilla.

- Yritykset käyttävät hirveästi aikaa ja rahaa rekrytointeihin samalla, kun opastamisessa ja perehdyttämisessä luistetaan. Työntekijä ei sitoudu työpaikkaan, kun häntä ei perehdytetä kunnolla, jolloin työpaikan vaihtaminen on yleistä.

Myös koulutuksen suorittanut Katri Kinnari-Ahola allekirjoittaa kouluttajien pohdinnat. Kinnari-Ahola työskentelee Lempäälän kunnan ruokapalvelussa palveluvastaavana.

- Kun työntekijä saa kunnollisen perehdytyksen, hänen on turvallisempi tehdä työtä. Hän myös tuntee itsensä tervetulleeksi, koska hänet on otettu hyvin vastaan. Hyvin perehdytetty työntekijä tietää mitä tehdä. Silloin pysyvyyskin on toivon mukaan parempaa. 

Kangasalan kaupungin palvelutyöntekijä Johanna Suurkaulio nostaa esiin toisen tärkeän seikan.

- Työhön perehdytys on tärkeää, jotta uusi työntekijä osaa kaiken työssä tarvittavan, jolloin hän ei ole vaaraksi itselleen tai muille.

Opiskelua suomeksi ja englanniksi

Hieman vajaa puoli vuotta kestänyt koulutus oli ensimmäinen kahdella kielellä toteutettu oppisopimuskoulutus. Opiskelu tapahtui työn ohessa, ja kerran kuussa järjestettiin kaikille yhteinen, puolen päivän pituinen opetuspäivä. Ruokokoski kertoo, että joka kerralla annetut kotitehtävät sai tehdä joko suomeksi tai englanniksi.  Opiskelijat tekivät myös suomi–englantisanastoa.

Valkeakosken kaupungin puhtauspalvelutyöntekijä Katja Koskinen kertoo, että osallistui koulutukseen, jotta osaisi vastata ja keskustella myös mahdollisten ulkomaalaisten työkavereiden kanssa. Myös Suurkaulion mukaan olisi hyvä, että työpaikalla joku osaisi perehdyttää myös englanniksi. Kinnari-Ahola on nähnyt kielimuurin vaikutukset konkreettisesti työpaikallaan.

- Olen huomannut, että ulkomaalaistaustainen saattaa tehdä virheitä, koska hän ei ymmärrä suomeksi annettua perehdytystä. Englanti on kuitenkin suurimmalla osalla yhteinen kieli, jolla pystyy neuvomaan, kertoo Kinnari-Ahola.

Koulutus, sen toteutustapa ja etenkin muilta saatu vertaistuki saavat kiitosta. Koskisen mukaan koulutuksen jälkeen ajattelu opastamista kohtaan on muuttunut.

- Perehdytystä on alkanut miettiä laajempana kokemuksena, mitä kaikkea siihen kuuluu eli se ei ole vain työtehtävien näyttämistä. Kuinka iso merkitys sillä on, että uusi ihminen tuntee olonsa tervetulleeksi, jos hänet on otettu hyvin vastaan ja näytetty työt kunnolla. Silloin hänelle jää positiivinen kuva, ja hän tulee mielellään uudelleen töihin, jos on sijaistamassa. 

Kinnari-Aholan mukaan lainsäädännön opiskelu oli hyödyllistä.

- Lainsäädännön opiskelusta saa tukea omaan työhön. Emme keksi asioita hatusta vaan teemme tiettyjä asioita lainsäädännön takia. 

Myös opiskelu englanniksi ja suomeksi koettiin mielekkäänä.

- Tuli harjoiteltua tiivistä tekstiä, nauraa Kinnari-Ahola. Suomeksi kirjoitettu teksti on usein rönsyilevää, mutta englanniksi tehdyissä kotitehtävissä oli ytimekkäitä täsmäjuttuja, hän jatkaa.

- Tuli itse asia eikä mitään pitkiä selityksiä asian vierestä, komppaa Suurkaulio.

Myös muissa organisaatioissa on havahduttu hyvän työhön opastuksen merkitykseen, ja suosittu koulutus on saanut jatkoa.